Because we can                                              
@BADASSRIVERVPK

HISTORIAA JO MELKEIN 100 V. AJAN

Emme pysty tekemään ihmisistä parempia. Velvollisuutemme on tehdä itsestämme parempia ja muista onnellisia. Siinä on itsekullekin urakkaa riittämiin.— Joseph Fort Newton


Koonnut Hannu Tukia. Historiakirjoitus Armi Tukia vuoteen 1986,
Ilkka Kivi vuoteen 2000 ja Hannu Tukia vuoteen 2014.



 

Padasjoen, Ar­ra­kos­ken Va­paa­eh­toi­nen Palokunta oli yhdistys, jonka tar­koi­tuk­se­na oli suojella Padasjoen pitäjää ja etupäässä Ar­ra­kos­ken kylää ym­pä­ris­töi­neen tulen vaaralta.

Tulen vaaroilta on Padasjoen pitäjää varjeltu paljon aikaisemminkin, mutta Arrakosken VPK:n perustamisesta alkaen on varjelu ollut yhdistyspohjaista.
Palontorjunta kuului 1865 kunnallisasetuksen mukaan kunnan velvollisuuksiin. Velvollisuus on varsin venyvä käsite ja useimmat maalaiskunnat ryhtyivät palotoimen järjestelyihin vasta 1934 voimaan tulleen maalaiskuntien palolain vauhdittamana. Hämeessä ensimmäiset maalaiskuntien VPK:t perustettiin Jämsään 1878 ja Lahteen 1879. Suomen vanhin vapaaehtoinen palokunta on 28.8.1838 perustettu Turun VPK. Varsinaista perustamiskautta oli kuitenkin 1890 luku. Tällöin myös Padasjoella rakennettiin ns ”ruuttahuoneita” eri kyliin vapaaehtoisin voimin. Mahdollisesti silloin jo perustettiin VPK, mutta mitään kirjallisia tietoja ei ole. Sen sijaan tiedetään, että Verhon kartanossa toimivan maanviljelyskoulun oppilaiden muodostama Kumppanuuskunta toimi myös palokuntana. Sen kanssa toimivat yhteistoiminnassa kuluvan vuosisadan alussa perustetut työväenyhdistykset.
Viime vuosisadalla perustetut VPK:t uudistuivat 1920-1930 luvulla ja muodostivat jo kunnallisen palotoimen perusjoukon. Tämä uudistusvaihe synnytti myös Arrakosken VPK:n.

Arrakosken VPK
”Keväällä v. 1924 herättivät muutamat henkilöt kysymyksen Vapaaehtoisen Palokunnan perustamisesta Arrakosken kylään, nämä kutsuivat ilmoituksilla kyläläisiä asiasta keskustelemaan ja kokoontui suuri joukko kyläläisiä Arrakosken kansakoululle 7 p:nä toukokuuta v. 1924. Tässä kokouksessa ilmeni harras toivomus saada Vapaaehtoinen Palokunta paikkakunnalle, tämän toteuttamiseksi valittiin tässä kokouksessa väliaikainen toimikunta, johon tuli H. Saksala, A. Holm, A. Suominen, A. Eloranta ja L. Kopposela laatimaan Vapaaehtoiselle Palokunnalle sääntöehdotusta. Nyt on mainittu väliaikainen toimikunta laatinut sääntöehdotuksen ja on kutsunut kyläläisiä V.P.K.n perustavaan kokoukseen Arrakosken Raittiusseuran taololle 14 p:nä tammikuuta v. 1925 kello 6 i.p. keskustelemaan sääntöehdotuksen hyväksymisestä, toimikunnan ja päällystön valitsemisesta y.m. asiassa esille tulevista seikoista. Näin kutsuttuna kokoontui melkoinen määrä asiasta innostuneita kyläläisiä sanotulle Arrakosken Raittiusseuran talolle edellä mainittuna päivänä ja valittiin kokouksen puheenjohtajaksi teht. A. Holm ja pöytäkirjuriksi Villehard Salomaa.
”Näin alkaa pöytäkirja Padasjoen Arrakosken VPK:n perustavasta kokouksesta. Kokouksessa hyväksyttiin Vapaaehtoisen Palokunnan säännöt, joissa määriteltiin mm. yhdistyksen tarkoitus: ”suojella Padasjoen pitjää ja etupäässä Arrakosken kylää ympäristöineen tulenvaaralta”.
Perustetun Padasjoen Arrakosken VPK:n säännöt jätettiin rekisteröitäväksi 11.6.1925.
Kokouksessa valittiin Palokunnan asioita hoitamaan toimikunta, johon kuuluivat puheenjohtajana A. Holm, jäseninä H. Saksala, H. Risula, A. Suominen, K. Haapasilta ja varajäseninä K. Nieminen sekä L. Kopposela. Palopäälliköksi valittiin A. Suominen.
Arrakosken talon omistaja Jussi Arrakoski lahjoitti palokunnalle 1926 maantien varelta koskimäen lähteiden väliltä 8 m x 9 m suuruisen maakappaleen, johon rakennettiin kalustovaja.
Varoja kalustohankintoihin yhdistys keräsi pääasiallisesti arpajaisilla. Ensimmäisen vuoden aikana oli saatu kalustoa hankituksi ruisku, jonka teho 200 l/min, 350 l vetävä vara-amme , jatkotikapuut sekä paloämpäreitä ja palokirveitä.

Koko Pitäjän VPK 1936

Maa­lais­kun­tien palolaki 1934 vauhditti kun­nal­lis­ta pa­lo­toin­ta.

Kunnan johtavat luottamushenkilöt olivat perustamassa koko pitäjän VPK:tä 1936. Johtokunnan puheenjohtajana toimi J.E. Mäkijärvi, sihteerinä Arvo A. Sarasto, jäseninä Ario W. Schildt, Sulo Häkkä, Toivo Jaakkola, Leo Sinivaara ja kunnan edustajan kunnansihteeri Aarne Aho.
VPK toimi 1937 hyväksytyn sopimuksen mukaan kunnallisena sopimuspalokuntana kuten nykyäänkin. Kunnan palopäälliköksi valittiin 1938 alusta Jalmari Hannukkala Maakeskestä. Padasjoen VPK:n johtokunnan kokouksessa helmikuussa 1938 hänet valittiin myös VPK:n päälliköksi. Kyläosastoja oli perustettu vuoteen 1938 mennessä kahdeksan.

Sodan aikana toiminta lamaantui kokonaan. Ensimmäinen sodanjälkeinen kokous oli kesäkuussa 1945 Kuntalassa. Johtokunnan puheenjohtajaksi ja palopäälliköksi valittiin Aaro Leppänen. Kokous päättä, että VPK ryhtyy hankkimaan palokaluston kuljetukseen sopivan auton. Johtokunta esittikin kunnalle, että kunta myöntäisi 50 000 mk avustusta ja 100 000 mk korotonta lainaa auton hankkimiseen. Anomus ei johtanut tulokseen. Kesti lähes neljä vuotta ennen kuin seuraava kokous pidettiin. Johtokunnan puheenjohtajaksi valittiin J.E. Mäkijärvi ja palopäälliköksi Lauri Salonen. Kokous antoi johtokunnalle kehotuksen ryhtyä hankkimaan varoja paloauton ostamista varten. Kyläosastolle annettiin kehotus laittaa palokalustot ja –suojat kuntoon.

Palontorjunnasta huolehdittiin jälleen useita vuosia ilman kokouksia. Tulipalon sattuessa hankittiin kuorma-auto viemään ruisku palopaikalle. Sattumanvarainen toiminta muuttui ratkaisevasti 12.10.1961 pidetyssä palomiesten neu­vot­te­lu­kokouk­ses­sa, jonka kunnan palolautakunta järjesti. Kunnan palopäällikkö Urpo Koivukoski selosti vallitsevan heikon tilanteen. Kunnansihteeri Kuusisto ehdotti nukkuva VPK:n herättämistä. Tämä ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti ja niin oli neuvottelukokous muuttunut Padasjoen VPK:n ylimääräiseksi kokoukseksi. Johtokuntaan valittiin Urpo Koivukoski, Tapani Hytti, Mikko Lindqvist, Erkki Salomaa ja Niilo Vuorio. Johtokunta valitsi puheenjohtajakseen Niilo Vuorion.

 

 

Urpo Koivukoski VPK:n päälliköksi 1961
VPK:n palopäälliköksi valittiin Urpo Koivukoski. Jäsenkeräys käynnistettiin tarmokkaasti, v. 1961 palokunnassa oli 61 jäsentä. Säännöt uusittiin ja paloautosta puhuttiin. Kunnanvaltuusto äänesti auton hankinnasta 1962, määrärahaa ei saatu ja hanke siirtyi. Oli myös aika ajanmukaistaa neljännesvuosisataa vanha Padasjoen kunnan ja Padasjoen VPK:n välinen sammutussopimus. Niilo Vuorion muutettua paikkakunnalta tuli johtokunnan puheenjohtajaksi Urpo Koivukoski. Harjoitus- ja koulutustoiminta käynnistyi vilkaasti. Toukokuussa 1962 retkeilymajalla pidetyllä palomiesten kursseilla oli 72 osanottajaa. Palokuntien keskusliiton Tarusjärvelle perustaman leiri- ja kurssikeskus tuli Padasjoen VPK:n valvontaan.

 

 

Tapani Hytti VPK:n päälliköksi 1963
Reijo Toija VPK:n hallituksen puheenjohtajaksi 1963
Auttoisilla 1963 pidetyssä kevätkokouksessa valittiin Palokunnan päälliköksi ja hallituksen puheenjohtajaksi Tapani Hytti, joka oli edelleen palokunnan päällikkönä. Poikatyö, nykyiseltä nimeltään nuorisotyö, käynnistyi 1963. Palokunnan harjoitus- ja kilpailutoiminta oli varsin vilkasta. Auttoisille hankittiin moottoriruisku velkavaroin ja paloauton hankinta oli luonnollisesti esillä. Syyskokouksessa 1963 valittiin Reijo Toija hallituksen puheenjohtajaksi, missä tehtävässä hän toimi seuraavat 18 vuotta.

 

En­sim­mäi­nen paloauto 1964



Tam­mi­kuus­sa 1964 pidetty hal­li­tuk­sen kokous päätti hankkia VPK:lle paloauton ostamalla Länsi-Päi­jän­teen Osuus­liik­keen käytöstä poistetun myy­mä­lä­au­ton.

Yli tuhannen talkootyötunnin jälkeen auto oli täydellisesti kunnostettu ja katsastettu. Näin toteutettiin lähes kaksi vuosikymmentä kestänyt unelma Padasjoen VPK:n omasta paloautosta. Kahdestoista kesäkuuta 1964 klo 16.37 Padasjoen VPK:n paloauto N:ro 1 lähti ensimmäiselle hälytysajolle Kailalle, missä tuli oli päässyt ryöstäytymään kulottajilta.

Kasiniemessä pidetyssä syyskokouksessa 1964 annettiin kyläosastoille vapaat kädet perustaa huvitoimikuntia. Seuraavan 10 vuoden aikana toimikunnat järjestivät lukuisia huvitilaisuuksia, joista kertyneillä varoilla oli ratkaiseva merkitys VPK:n kehittymiselle: kalustoa hankittiin sekä koulutus- ja kyläosastojen välinen kilpailutoiminta oli vilkasta. Tuottavimmat olivat Ahjolassa järjestetyt jokaviikkoiset lauantaitanssit.

Padasjoen kunnan paloasema valmistui toukokuussa 1965. VPK sai käyttöönsä ajanmukaiset tilat ja kalusto siirrettiin Kunnantalon alakerrasta avarampiin suojiin. VPK hankki säiliöauton, jolla myös tyhjennettiin likakaivoja. Loka-autotoiminta lopetettiin yhdeksän vuotta myöhemmin, lähinnä kuljettajapulan vuoksi.

Palokunnan vireä toiminta oli huomattu. Niinpä Padasjoen Lions klubi lahjoitti kaksi lyhytaaltopuhelinta.

 

 

Suomen suurin metsäpalo 1985
18.6.1965 raivosi Auttoisilla nopeasti etenevä tulipalo. Tuli levisi suunnattomalla voimalla ja niin annettiinkin heti alussa suurpalohälytys. Muutamassa tunnissa tuli tuhosi toistasataa hehtaaria metsää, pimensi kitkerään savuverhoon koko Auttoisten kylän ja uhkasi levitä varsinaisen kylän alueelle. Edellisenä iltana olivat Padasjoen Metsäteknikot ry suorittaneet kulotusta Kirsti ja Ahti Haapasen metsässä. Kulotusalue oli 20 hehtaaria ja työ saatiin päätökseen iltaan mennessä. Alueelle jäi osasto vartioimaan aluetta. Aamulla yltyi tuuli myrskyksi ja se puhalsi kulotusalueen uudelleen liekkeihin ja eteni suurella voimalla maa- ja latvapalona. Pitäjän omien palokuntien lisäksi sammutustöihin osallistuivat Lammin, Asikkalan, Kuhmoisten ja Lahden Harjunalustan VPK:t sekä Evon metsäkoulun palokunta. Lisäksi sammutustöihin osallistui sotilaita Lahdesta ja Hämeenlinnasta.

Sammutussopimus Padasjoen kunnan kanssa sanottiin irti maaliskuussa 1966, koska kunta ei ollut hankkinut tarvittavaa kalustoa sammutustoimen hoitamiseksi. Uusi sopimus hyväksyttiin seuraavan vuonna. Tällöin Padasjoen kunta takasi lainan uuden paloauton hankkimiseksi. Ennen uuden paloauton tuloa ehdittiin ostaa Helsingin palolaitokselta kaksi vanhaa paloautoa ja myydä ensimmäinen myymäläautosta valmistettu paloauto. Uudeksi paloautoksi hankittiin International kuorma-auton alusta, johon Kausalan Kiitokori Oy rakensi paloauton korin ja hankki täydellisen kaluston.

 

 

Vesijaon ja Auttoisten kyläyksiköt hankkivat omat paloautonsa rahankeräyksellä ja huvitilaisuuksilla.

 

 

Ensimmäinen palontorjuntajuhla 1968
Kesällä 1968 järjesti palokunta ensimmäisen kerran palontorjuntajuhlan Padasjoella. Palokunnan miehistö ja kuusi paloautoa marssivat kunnantalolta paloasemalle. Tämän jälkeen oli kuntalaisilla tilaisuus tutustua paloasemaan ja sammutuskalustoon. VPK esitti myös joitain sammutus- ja pelastustehtäviä.

Huhtikuussa 1969 perustettiin naisosasto. Pääemäntänä toimi Anneli Rautiainen.

VPK:n vuosijuhlaa vietettiin syksyllä 1971 Ahjolassa. Tällöin oli kulut 45 vuotta Padasjoen Arrakosken VPK:n perustamisesta ja 10 vuotta VPK:n herättämisestä.

VPK:n toiminta monipuolistui 1972, kun hankittiin öl­jyn­tor­jun­ta­pe­rä­vau­nu ja vene. Öljyntorjunnassa saatiin heti tulikaste, kun öljynkuljetusauto kaatui Maakeskessä. Paloveneen valmisti Padasjoen Metalli. Uusi palovene testattiin paloharjoituksessa, joka pidettiin Virmailan ja Linnasaaren maastossa. Myös koulutus monipuolistui: Padasjoen uudessa uimahallissa aloitettiin sukelluskoulutus. Paloasemalle saatiin hä­ly­tys­pu­he­lin­jär­jes­tel­mä, jolla suoritetaan hälytys yhtä aikaa 19:ään numeroon.
Poikaosasto vieraili Saksassa vuonna 1973. Unto Ahonen ja kuusi palokuntapoikaa matkusti linja-autolla Saarijärven VPK:n poikaosaston seurassa Hampurin eteläpuolella sijaitsevaan Witzhaveen.

 

 

Pa­lo­kun­ta­vel­jeys

 

 


Pa­lo­kun­ta­vel­jey­den sol­mimi­nen Padasjoen ja Ohen pa­lo­kun­tien välillä 15.7.1975

 

 

Heinäkuussa 1974 pidettiin Tarusjärvellä suuri metsäpalon sammutusnäytös. Näytöksen päävoimina toimivat Valtion palo-opisto, Padasjoen VPK ja armeijan sotilasryhmät, mukana oli mm. ryhmä laskuvarjohyppääjiä. Vieraita oli saapunut Ruotsista ja Saksasta saakka, valtiovaltaa edusti kaksi ministeriä, Padasjoen VPK:n vieraiksi oli saapunut palokuntalaisia Ohen VPK:sta. Palokuntien välillä oli solmittu ystävyyssuhteet.

 

 


 

 

Vuosi 1975 oli juhlavuosi. Padasjoen VPK täytti 50 vuotta.

 

 

Padasjoen VPK:n lippu

 

 


Hu­vi­toi­mi­kun­ta lahjoitti VPK:lle Gustv von Numersin suun­nit­te­le­man lipun

 

 

Lipun naulaus tapahtui Paloasemalla, naulauksen valvojana toimi palokuntaveteraani Lauri Luukko. 50-vuotisjuhla pidettiin heinäkuussa Ahjolassa. Juhlassa jaettiin 15 kunnia- ja ansiomerkkiä sekä 48 harrastusmerkkiä. Syyskuussa matkusti 17 palokuntalaista Saksaan Ohen VPK:n 90-vuotisjuhlille. Matka oli erittäin onnistunut. Ohjelmaa oli runsaasti ja isännät olivat erittäin vieraanvaraisia. Urpo Koivukoski ja Viljo Taipale saivat Saksan palokuntaliiton hopeiset kunniamerkit.

 

 


Juhlien jälkeen seurasi arki. Vuonna 1976 joutui VPK toimimaan niukan talousarvion puitteissa, koska suurin tulonlähde – Ahjolan lauantaitanssit – oli loppunut kunnan otettua Ahjolan omaan käyttöönsä. Vuoden 1976 alussa oli astunut voimaan uusi laki palo- ja pelastustoimesta. Sammutussopimus Padasjoen kunnan kanssa sanottiin irti kesäkuussa, koska se ei vastannut uuden lain vaatimuksia. Uusi laki velvoitti kunnan maksamaan palkkaa sammutustyöhön osallistuneille. Uusi sammutussopimus saatiin aikaiseksi vasta seuraavana vuonna heinäkuussa 1977.

Paperin keräys alkoi
Toiminta vilkastui jälleen, kun keksittiin uusi tulonlähde. Keväällä 1977 järjestettiin koko pitäjän käsittävä paperinkeräys. Tuloksena oli 70 000 kg paperia. Tämän jälkeen on aina keväisin kerätty paperia koko pitäjästä.

Vuonna 1978 VPK sai linja-autokoulutustilat. Talkootunteja auton kunnostamisesta kertyi lähes tuhat.

VPK:n toiminnan jatkuvuuden takaamiseksi alettiin vuonna 1979 kiinnittää erityistä huomiota nuoriso-osaston toimintaa. Tällöin aloitettiin osaston jokaviikkoiset koulutukset ja harjoitukset. Kesällä 1979 VPK osallistui Tarusjärvellä öl­jyn­tor­jun­tata­pah­tu­maan ja met­sä­pa­lo­har­joi­tuk­seen. Sammutussopimus Padasjoen kunnan kanssa sanottiin jälleen irti.

Vuonna 1980 VPK sai uudet säännöt ja uuden hallituksen. Vuoden lopussa solmittiin myös uusi sammutussopimus Padasjoen kunnan kanssa.

Reijo Toija kun­nia­pu­heen­joh­ta­jak­si
Syyskokouksessa 1981 nimettiin pitkäaikainen puheenjohtaja Reijo Toija kun­nia­pu­heen­joh­ta­jak­si. Hallituksen uudeksi puheenjohtajaksi valittiin Esko Hoimela. Syksyllä 1981 kunta luovutti jätepaperin keräyskäyttöön entisen Rantasen pajan kirkonkylästä. Keräystä tehostettiin aloittamalla säännöllinen, kaksi kertaa kuussa tapahtuva paperinkeräys kerrostaloista. Aloitettiin myös kauppojen pahvin ja kartongin talteenotto. Jätepaperin käsittelyä varten ostettiin paalain ja trukki.
Vuonna 1982 laadittiin toimintaohjeet VPK:n päällikölle, apulaispäällikölle, nuoriso-osaston johtajalle, sammutuspäällikölle, ruiskumestareille, yksiköiden johtajille sekä keräys-, hälytys- ja kou­lu­tus­toi­mi­kun­nil­le. Tänä vuonna oli kaikkiaan 31 hälytystä, mikä oli voimassaoleva ennätys.

Jä­sen­han­kin­ta­kam­pan­ja käynnistettiin vuonna 1983. Sen jälkeen Padasjoen VPK:hon kuului 194 henkilöjäsentä ja 7 yritysjäsentä. Tapani Hytille myönsi Suomen Palopäällystöliitto ansioristin 20 vuotta jatkuneesta ansiokkaasta toiminnasta Padasjoen VPK:n päällikkönä. Jätepaperia kerättiin ahkerasti, tuloksena 115 000 kiloa. Varoja VPK:lle kerättiin myös pystyttämällä parakki Evolle ”Tuntemattoman sotilaan” filmausta varten.

Nuoriso-osasto menestyi erittäin hienosti kilpailuissa vuonna 1984. Läänin hiihtokilpailuissa saavutettiin kolme sarjavoittoa. Palokuntanuorten joukkue voitti Hämeen läänin monitaito- ja lii­tin­vies­ti­kil­pai­lut. Tietokilpailussa tuli voitti ja kolmas sija.

Ohen VPK 100 vuotta
https://kotisivut.planeetta.net/.cm4all/uproc.php/0/.his5.png/picture-400?_=18b0f189d2e
Kesällä 1985 vietti Ohen VPK 100-vuo­tis­juh­li­aan

Padasjoelta lähti 37 palokuntalaista onnittelemaan ystävyyspalokuntaa. Mukaan matkalle lähti palokuntalaisia myös muualta Suomesta. Suomalaiset veivät lahjaksi Olavi Suojalan padasjokelaisista hirsistä tekemän saunan, joka pystytettiin Ohen paloaseman yhteyteen.

Padasjoen VPK 60 vuotta
Palokunnan 60 –vuotisjuhlat pidettiin poikkeuksellisesti vuoden myöhässä yhteensattuman vuoksi. Kansainvälisyys ja palokuntahistorian siipien havina sävyttivät Padasjoen Vapaapalokunnan 60-vuo­tis­juh­lal­li­suuk­sia. Saimme Ohen veljespalokunnalta lahjaksi nelivetoisen Man-sammutusauton. Auton luovuttajia Saksasta juhliin saapui 90, joukossa Länsi-Saksan korkein paloviranomainen, maan Palokuntaliiton presidentti Hinrich Struve. Ohen VPK:n päällikkö Hans Hackmackluonnehti tapausta ainutkertaiseksi sekä Saksan ja Suomen pa­lo­kun­ta­his­to­rias­sa. Aiemmin ei tällaista ole tiettävästi tapahtunut. Padasjoen kunta lahjoitti teollisuusalueelta 3780 m2 tontin lähinnä pa­pe­rin­ke­räys­toi­min­nan tukemiseksi.

Tapani Hytti kunniapäälliköksi, Oheen Padasjoki Platz-puisto
Starckjohann-kilpailussa tulimme kolmanneksi. Tapani Hytti kutsuttiin VPK:n kunniapäälliköksi. 1987 kunta hankki uudemman säiliöauton palokunnan käyttöön.
1988 Oheen perustettiin Padasjoki-Platz puisto. Puiston vihkiäisissä oli suuri joukko padasjokelaisia. Teollisuushallin rakentamispäätös tehtiin. Kunnan palopäällikkö Urpo Koivukoski jäi eläkkeelle ja hänen seuraajakseen valittiin palokunnassamme kokemusta hankkinut Kimmo Salonen.

Erkki Saksa in Memoriam
Erkki Saksa siunattiin haudan lepoon 18.03.1989. Palokunta hoiti hautausjärjestelyt ja runsaslukuinen saattoväki saattoi Erkin viimeiselle matkalleen. Perustettiin Erkki Saksa – museo, Erkki Saksa oli lahjoittanut palokunta-aiheista omaisuuttaan museoitavaksi. Starckjohann-kilpailun voitto tuli Padasjoelle. 1990 aloitettiin hallityömaa. Saksasta saimme jälleen 15.11.1990 sammutusauton – merkkinä oli Magirus. Naisosasto toimi Hämeen läänin naistyön syyskokouksen järjestelijänä. 1991aloitettiin ns tehomies-toiminta, P17 nimettiin sairaankuljetuksen avuksi.
VPK:lle hankittiin Anne-nukke padasjokelaisten yritysten taloudellisella avustuksella.

Ohe-puisto Padasjoelle
1992 rakennettiin Ohe-puisto Padasjoelle kunnan luovuttamalle alueelle paloaseman läheisyyteen. Joukko ohelaisia osallistui juhlallisuuksiin.
1993 ensivaste-toiminta aloitti toimintansa. Nuoriso-osasto täytti 30-v. Padasjokelaisten yritysten tuella hankittiin uudet nuket ensiapukoulutuksen tehostamiseksi. Paperinkeräysvastuu siirtyi perustettavalle keräysosastolle. Kunniajäseniksi kutsuttiin Helvi Rasa, Uuno Rasa, Eino Tauren, Taavi Katajainen, Viljo Taipale, Toivo Saukko, Urpo Koivukoski ja Erkki Viitanen. Naistyön hen­kiin­he­rät­tä­mi­ses­tä tuli kuluneeksi kymmenen vuotta.

Hansin 70-v juhlat vietettiin Ohessa 1994. Juhlissa Padasjoen VPK:ta edustivat Heikki Toivonen ja Ilkka Kivi. Samassa yhteydessä vietettiin Ohessa palokuntiemme veljeyden 20-vuotisjuhlaa, läsnä oli Padasjoelta suuri joukko palokuntalaisia ja palokuntaystäviä.
Seuraavana vuonna uusittiin mie­his­tön­kul­je­tusau­to – palokunta osti uuden VW Transporterin. VPK 70 –vuotisjuhlia vietimme pienimuotoisesti oman väen kesken. Kunta järjesti hälytysosastolle palokunnan kehityspäivät. Niillä pohdittiin palokunnan tulevaisuutta hälytysosaston kannalta sekä vahvuuksiamme ja heikkouksiamme että toiminnan tulevaisuutta. Erkki Saksan museotavaroille löytyi vihdoinkin asianmukainen säilytyspaikka Nyystölän museosta.

Keväällä 1996 saatoimme pitkän palokuntauran tehneen, kunniajäsenen Uuno Rasan haudan lepoon. Syksyllä poistui joukostamme myöskin pitkän päivätyön tehnyt kunniajäsen Eino Tauren.
26.4.1997 Man, Magirus ja International luovutettiin Osmo Hyvöselle säilytykseen. Laaditun sopimuksen mukaisesti palokunta voi käyttää ns museoautoja omissa paraateissaan. Autojen ulkomuotoa ei myöskään saa muuttaa. Seuraavana vuonna aloitti paikallinen pa­pe­rin­ke­räys­työn­te­ki­jä VPK:n paperinkeräyksen valtion tuen turvin, työllistämisvaroin, mikä olikin sillä hetkellä ainoa mahdollisuus saada paperinkeräys hoidettua. Kunta sai vihdoin valtionavun uuteen pelastusyksikköön, minkä hankkimista odoteltiinkin muutama vuosi ja palokunta sai käyttöönsä nykyaikaisen pelastusyksikön.
1999 naisosasto täytti kolmekymmentä vuotta, jota juhlittiin yhdessä kunniajäsenten, osaston perustajien ja nykyisten toimivien jäsenten kanssa. Palokunnalla oli ko vuonna poikkeuksellisen paljon hälytystehtäviä yhteensä 108, kun vuosittain tehtävät ovat olleet vuosittain 50-90

Palokunnan jäsenmäärä oli vuoden 1999 lopussa: toimivat jäsenet 69, kunniajäsenet 8, kannatusjäsenet: yksityiset henkilöt 241 sekä yhteisöt ja yritykset 15.

Paperinkeräys päättyi
30.4.2000 päättyi 1980 alkanut pa­pe­ri­ke­räys­toi­min­ta. Valtion tuella, työllistämisvaroin palkattu työntekijän palkkaukseen ei saatu toivottua jatkoa eikä palokunnan piiristä enää löytynyt riittävästi vapaaehtoisia kerääjiä. Pa­pe­rin­ke­räys­toi­min­taa saatiin jatkettua yksityisyrittäjän toimenpitein, Keräysosasto vuokrasi yrittäjälle keräyshallin irtaimistoineen.

Vuosina 1980-1999 Padasjoen VPK keräsi paperia yhteensä 3 147 300 kg, työtunteja kertyi yhteensä.23 601tuntia.

16.7.2000 vietettiin palokunnan 75-vuotista taivalta, Ohjelmaan kuului kunniakäynti veteraanien haudoilla, paraati ja pääjuhla Kullasvuoren koululla. Ys­tä­vyys­pa­lo­kun­nas­ta Ohen VPK:sta osallistui juhlaan 49 palokuntaystävää. Juhlapäivien 13.-17.7 aikana vietimme kansainvälisen palokuntaveljeyden 25 vuotista kanssakäymistä.

14.2.2001 perustettiin Sopimuspalokuntien Liitto ry, jonka jäseneksi Padasjoen VPK liittyi.

Vuoden lopulla, 13.12.2001 sää­det­tiin laki pe­las­tus­toi­men alueiden muo­dos­ta­mi­ses­ta.

Päijät-Hämeen Pe­las­tus­lai­tos
Valtioneuvosto vahvisti 7.2.2002 muodostettavat 22 pelastustoimen aluetta. Päijät-Hämeestä muodostettiin pelastusalue, johon kuuluivat nykyiset P-H:n kaupungit ja kunnat, jotka jo aikaisemmin olivat asettaneet ohjausryhmän valmistelemaan alueellisen pelastustoimen suunnittelua. Yh­teis­toi­min­ta­so­pi­muk­sen mukaan alueellisen pelastustoimen hallinnosta vastaa Päijät-Hämeen Liitto, jonka ylläpitämä Päijät-Hämeen Pelastuslaitos vastaa pelastustoimilain 4§:n mukaisten tehtävien hoitamisesta. Yhteis-sopimuksen mukainen toiminta alkaa 1.1.2004. Padasjoen kunnanvaltuusto hyväksyi 11.11.2002 Päijät-Hämeen pelastustoimen yh­teis­toi­min­ta­so­pi­muk­sen.
Joulukuussa kunta irtisanoi Padasjoen VPK:n ja kunnan välisen palosopimuksen 1.1.2004 alkaen.
Vapaaehtoisten ja sivutoimisien pelastushenkilöiden koulutusvaatimuksia määritettiin si­sä­asiain­mi­nis­te­riön asetuksella 873/01. Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö laati asetuksen perusteella koulutusohjelman, joka otettiin käyttöön 7.10.2002.

Tapani Hytti in Memoriam
Vuosi 2003 oli Padasjoen VPK:n surun vuosi. Ensin saatettiin palokunta-aktiivi Tuomo Tamminen haudan lepoon ja sitten palokuntalaisia kohtasi suuri surun viesti, kunniapäällikkömme Tapani Hytti kutsuttiin 10.6 vaikean sairauden murtamana ja liian varhain viimeiseen iltahuutoon. Tapanin siunaus toimitettiin 28.6. monien palokuntaystävien läsnä ollessa. Suomen ja Saksan valtioliput, palokuntaliput tekivät kunniaa kunniapäällikön viimeiselle matkalle..
Tapanin pitkä ja erittäin ansiokas palokunnan päällikkyys alkoi jo vuonna 1963. Kunnes 1986 hän vaati tehtävästä luopumista. Tapani jatkoi edelleen keräysosaston toiminnassa ja sen vetäjänä aina keräystoiminnan päättymiseen 1999 asti.
Tapani oli yksi avainhenkilöistä kansainvälisessä yhteistyössä alusta alkaen. Kantavana ajatuksena oli palokuntien keskeinen ystävyys yli rajojen. Siitä työstä oli vahvana osoituksena suuri ja arvovaltainen saattajajoukko veljespalokunnasta.

Osallistuttiin palokuntalaisen Jarmo Mäenpään siunaustilaisuuteen 21.3.2004. Hans Hackmack vietti 80 vuotispäiviään 21.-24.4.2004. Häntä oli palokunnan edustajina onnittelemassa Esko Hoimela Kalevi Helen ja Heikki Toivonen. Kevätkokouksen 16.4 päätöksen mukaisesti myytiin keräyshalli 22 000 euron hinnalla Kuljetuspalvelu K Lehmussaarelle. Keräysosasto muutetaan järjestöosastoksi ja keräysosaston varat siirretään järjestöosastolle. 4.-6.6.2004 juhlittiin Saksassa pa­lo­kun­ta­vel­jey­tem­me 30 vuotista kanssakäymistä.

17.11.2005 sai ensimmäisen säh­kö­pos­tio­soit­teen­sa; padasjoen.vpk@padasjoki.fi.
26.5.2006 vietettiin oman väen keskuudessa 80-vuotisjuhlia ravintola Modetissa. Pelastusjohtaja Jari Hyvärinen esitti juhlapuheen ja kunnanjohtaja Heikki Jaakkola toi kunnan tervehdyksen.
Vuonna 2007 järjestettiin erilaisia uusien jäsenien rek­ry­toin­titi­lai­suuk­sia uusien jäsenten saamiseksi palokuntaan. Mm luvattiin uuden aktiivisen jäsenen hankkijalle S-ryhmän 50 €:n lahjakortti.
Jari Hyvärinen sai kutsun 28.3 tutustumaan veljespalokunnan toimintaan, Hänen matkaseuraan kutsuttiin myös Antti Räsänen ja Hannu Tukia.

Hans Hackmack in Memoriam
4.4.2008 tuli suruviesti Saksasta. Suomen ja Padasjoen suuri ystävä Hans Hackmack kutsuttiin taivaalliseen palokuntaan, Padasjoelta oli Hansia saattamassa suuri ystävien joukko haudan lepoon
2008 saatiin hankittua iso vitriinikaappi paloasemalle, johon koottiin Erkki Saksan esineistöä kansainvälisestä yhteistyöstä.

Ahjolan palo

Padasjoen pa­lo­kun­nal­la oli 2008 yhteensä 133 tehtävää.

Ahjolan palo oli merkittävin pelastustehtävä.
Pelastusjohtaja Jari Hyvärinen oli vastavuoroisesti kutsunut vel­jes­pa­lo­kun­ta­lai­sia vierailemaan Padasjoella ja Lahdessa. Vierailun yhteydessä vietettiin Hannu Tukian kuusikymppisiä ja käytiin Kuopiossa tutustumassa Pelastusopistoon.
2009 palokunnan kalustoa täydennettiin mönkijällä. Heikki Koliseva palkittiin urheudesta palokirveellä, hän pelasti kaksi nuorta poikaa palavasta rakennuksesta.

Ys­tä­vyys­pa­lo­kun­tam­me Ohen VPK 125 vuotta
25.-28.3.2010 juhlittiin Ohen VPK:n 125 vuotista taivalta. Vesijakolainen palokunta-aktiivi, ruiskumestari Pekka Leppinen sai yllättävän kutsun ja liian varhain iankaikkiseen valtakuntaan.
12.7.2011 kokoontuivat palokunnan ”veteraaniosaston” jäsenet yhteiseen saunailtaan muistelemaan menneitä. 2012 paloasemalle hankittiin VPK:n lipulle lippukaappi ja lipputeline Suomen ja Saksan kantolipuille.
Palokunnan tilit siirrettiin Helmisäästöpankkiin.

Padasjoen VPK 2014

Padasjoen VPK on valmiuspalokunta, joka kuuluu Päijät-Hämeen Pelastuslaitokseen. Valmiuspalokunta on palokunta, joka on vaikutusalueensa ainoa palokunta tai osallistuu pääsääntöisesti kaikkiin alueensa hälytystehtäviin. Valmiuspalokunnan ensilähdön pelastusyksikön keskimääräinen lähtöaika on enintään 5 minuuttia ja tavoitevahvuus esimies ja viisi miestä, mutta vähintään 1 +3, jonka täydentyminen tavoitevahvuuteen on suunniteltu siten, että pelastustoiminta voi jatkua tilanteessa tehokkaasti ja turvallisesti. Meillä on lisäksi viikonloppuisin ns. varallaolo. Eli perjantai klo 17.00 ja maanantai kello 06.00 välisenä aikana on jatkuvassa 5 min. hälytysvalmiudessa yksi esimies ja kolme
miehistön jäsentä.

Palokunnassa tällä hetkellä toimivat osastot ovat:
- hälytysosasto, mikä vastaa palokuntasopimuksen operatiivisesta osasta. Osasto harjoittelee tiistaisin sekä kohentaa kuntoaan sunnintaisi ala-asteen liikuntasalilla, puheenjohtajana VPK:n päällikkö Martti Salonen.
- nuoriso-osasto, jossa opetetaan nuorille kansalais- ja palokuntataitoja. Nuoret kokoontuvat sunnuntaisin, puheenjohtajana Niko Ara
- naisosasto, joka tukee muiden osastojen toimintaa erilaisin ra­han­ke­räys­tem­pauk­sin. Naisosaton toiminta on monipuolista sisältäen palokuntatyön sekä erilaisia kansalais- ja harrastetaitoja. Naiset kokoontuvat tarpeen mukaan, puheenjohtajana Anna Rantanen.
- järjestöosasto, jonka toimintamuotoihin kuuluu muiden osastojen tukeminen, varainhankinta, erilaisten tilaisuuksien järjestäminen, vaalia palokunnan perinteitä, vastata historian kirjoittamisesta, toteuttaa kansainvälistä yhteistoimintaa ja hoitaa veteraanityö, puheenjohtajana Hannu Tukia

 

 

90 vuotta on pitkä aika,
siihen mahtuu useita sukupolvia, sotia, kurjuutta,
mutta myös paljon hyvää.
Maailma on muuttunut ja palo- ja pelastustoimi siinä mukana.
Vuosien saatossa palokuntamuodot ja palokuntien toiminta ovat muuttuneet, aina on kuitenkin ollut päällimmäisenä toisen auttamisen tahto.
Sitä on tarvittu useaan otteeseen 90-vuoden aikana.
Padasjoen Vapaaehtoinen Palokunta ry
kiittää kaikkia tukijoitaan historiansa aikana.
Voimme olla ylpeitä
tekemästämme arvokkaasta työstä kotikuntamme hyväksi.
Padasjoen Vapaaehtoinen Palokunta ry

 

 

PADASJOEN VPK:N HALLINTO 1925 - 2014

 

 


"Paras johtaja on se, jolla on tarpeeksi järkeä valita oikeat ihmiset ha­lua­miin­sa hommiin, ja tarpeeksi it­se­hil­lin­tää olemaan häi­rit­se­mät­tä heidän työtään." — Theodore Roosevelt

 

 

PADASJOEN ARRAKOSKEN VPK
Toimikunta
Puheenjohtaja A. Holm
Jäsenet: H. Saksala, H. Risula, A. Suominen, K. Haapasilta
Palopäällikkö A. Suominen

 

 

PADASJOEN VPK
Johtokunta
1936
puheenjohtaja J.E. Mäkijärvi
sihteeri A.A. Sarasto
jäsenet: A.W. Schildt, S. Häkkä, L. Sinivaara ja A. Aho
1938
palopäällikkö Jalmari Hannukkala
1945
puheenjohtaja A. Leppänen
jäsenet: V. Mäkinen, A. Honka, H. Sumanen, J. Hannukkala, O. Koivukoski, J.E. Mäkijärvi ja K. Matkolahti
palopäällikkö Aaro Leppänen
1949
puheenjohtaja J.E. Mäkijärvi
varapuheenjohtaja Aaro Leppänen
sihteeri Urho Kuusisto
jäsenet: Yrjö Halme, Osmo Jalli, Kalle Matkolahti, Tauno Mäkinen ja Arvo Sihvola
palopäällikkö Lauri Salonen
1961
puheenjohtaja Niilo Vuorio
sihteeri Tapani Hytti
jäsenet: Urpo Koivukoski, Mikko Lindqvist ja Erkki Salomaa
palopäällikkö Urpo Koivukoski
1962
puheenjohtaja Urpo Koivukoski
sihteeri Tapani Hytti
jäsenet: Olavi Alenius, Valtter Holm, Tauno Laakso ja Matti Luukko
Hallitus
1963
puheenjohtaja Tapani Hytti
sihteeri Jorma Samuelsson
jäsenet Olavi Alenius, Viljo Heinonen, Valtter Holm, Jouni Lankila, Matti Luukko ja Pertti Sirola
palopäällikkö Tapani Hytti
1964-1967
puheenjohtaja Reijo Toija
sihteeri Pertti Sirola
jäsenet: Olavi Alenius, Viljo Heinonen, Valtter Holm ja Matti Luukko
1968
puheenjohtaja Reijo Toija
sihteeri Pertti Sirola
jäsenet: Olavi Alenius, Viljo Heinone, Valtter Holm ja Matti Luukko
huvitoimikunnan pj. Martti Nieminen
koulutustoimikunnan pj. Urpo Koivukoski
1969
puheenjohtaja Reijo Toija
sihteeri Pertti Sirola
jäsenet: Olavi Alenius, Valtter Holm, Matti Luukko ja Martti Nieminen
huvitoimikunnan pj. Matti Sinisalo
koulutustoimikunnan pj. Urpo Koivukoski
naisosaston emäntä Anneli Rautiainen
1970
puheenjohtaja Reijo Toija
sihteeri Pertti Sirola
jäsenet: Olavi Alenius, Valtter Holm, Matti Luukko ja Martti Nieminen
huvitoimikunnan pj. Urpo Pykälistö
koulutustoimikunnan pj Urpo Koivukoski
poikatyön johtaja Unto Ahonen
1971
puheenjohtaja Reijo Toija
sihteeri Pertti Sirola
jäsenet: Olavi Alenius, Valtter Holm, Matti Luukko ja Martti Nieminen
huvitoimikunnan pj. Urpo Pykälistö ja Martti Nieminen
koulutuspäällikkö Urpo Koivukoski
naisosaston pj. Pirkko Ilonen
poikaosaston pj. Unto Ahonen
1972
puheenjohtaja Reijo Toija
sihteeri Pertti Sirola
jäsenet: Olavi Alenius, Raimo Liljendahl, Matti Luukko ja Martti Nieminen
huvitoimikunnan pj. Martti Nieminen
koulutuspäällikkö Urpo Koivukoski
naisosaston pj. Pirkko Ilonen
poikaosaston pj. Unto Ahonen
1973
puheenjohtaja Reijo Toija
sihteeri Pertti Sirola
jäsenet: Olavi Alenius, Raimo Liljendahl, Raimo Hugg ja Matti Luukko
huvitoimikunnan pj. Osmo Soukkio
koulutuspäällikkö Urpo Koivukoski
naisosaston pj. Pirkko Rainio
poikaosaston pj. Unto Ahonen
1974
puheenjohtaja Reijo Toija
sihteeri Pertti Sirola
jäsenet: Olavi Alenius, Raimo Liljendahl, Raimo Hugg ja Matti Luukko
huvitoimikunnan pj. Osmo Soukkio
koulutuspäällikkö Urpo Koivukoski
poikaosaston pj. Unto Ahonen
1975
puheenjohtaja Reijo Toija
sihteeri Pertti Sirola
jäsenet: Olavi Alenius, Raimo Liljendahl, Raimo Hugg ja Matti Luukko
huvitoimikunnan pj. Osmo Soukkio
koulutuspäällikkö Tapani Hytti
poikaosaston pj. Unto Ahonen, Matti Saarinen
1976
puheenjohtaja Reijo Toija
sihteeri Pertti Sirola
jäsenet: Olavi Alenius, Raimo Liljendahl, Raimo Hugg ja Matti Luukko
huvitoimikunnan pj. Osmo Soukkio
koulutuspäällikkö Tapani Hytti
poikaosaston pj. Unto Ahonen, Matti Saarinen
1977
puheenjohtaja Reijo Toija
sihteeri Pertti Sirola
jäsenet: Olavi Alenius, Raimo Hugg, Ilpo Lehto ja Matti Luukko
huvitoimikunnan pj. Osmo Soukkio
koulutuspäällikkö Tapani Hytti
nuoriso-osaston joht. Matti Saarinen, Tuomo Tamminen
1978
puheenjohtaja Reijo Toija
sihteeri Pertti Sirola
jäsenet: Olavi Alenius, Raimo Hugg, Ilpo Lehto ja Matti Luukko
huvitoimikunnan pj. Urpo Pykälistö
koulutuspäällikkö Tapani Hytti
nuoriso-osaston joht. Matti Saarinen, Tuomo Tamminen
sukelluskoulutus Uuno Rasa, Ilkka Enqvist, Ilpo Lehto
1979
puheenjohtaja Reijo Toija
sihteeri Pertti Sirola
jäsenet: Olavi Alenius, Raimo Hugg, Ilpo Lehto ja Matti Luukko
huvitoimikunnan pj. Pirkko Ilonen
koulutuspäällikkö Tapani Hytti, Jaakko Sahuri
nuoriso-osaston joht. Matti Saarinen, Tuomo Tamminen
sukelluskoulutus Uuno Rasa, Ilkka Enqvist, Kimmo Salonen
1980
puheenjohtaja Reijo Toija
sihteeri Pertti Sirola
jäsenet: Raimo Hugg, Leo Eiranen, Ilpo Lehto, Matti Luukko ja Esko Silvonen
huvitoimikunnan pj. Pirkko Ilonen
koulutuspäällikkö Tapani Hytti, Jaakko Sahuri
nuoriso-osaston joht. Tuomo Tamminen, Matti Saarinen
sukelluskoulutus Uuno Rasa, Kimmo Salonen, Ilkka Enqvist
1981
puheenjohtaja Reijo Toija
sihteeri Leo Eiranen
jäsenet: Raimo Hugg, Ilpo Lehto, Matti Luukko ja Esko Silvonen
huvitoimikunnan pj. Urpo Pykälistö
apulais-, koulutuspäällikkö Kimmo Salonen
nuoriso-osaston joht. Tuomo Tamminen
1982
puheenjohtaja Esko Hoimela
sihteeri Leo Eiranen
jäsenet: Raimo Hugg, Ilpo Lehto, Matti Luukko, Ilkka Mertsalmi ja Ilpo Mertsalmi
apulais-, koulutuspäällikkö Kimmo Salonen
nuoriso-osaston joht. Leo Eiranen
naisosaston joht. Anita Heino
1983
puheenjohtaja Esko Hoimela
sihteeri Leo Eiranen
jäsenet: Ilpo Lehto, Ilkka Mertsalmi, Ilpo Mertsalmi, Eino Tauren ja Hannu Tukia
apulais-, koulutuspäällikkö Kimmo Salonen
nuoriso-osaston joht. Leo Eiranen
naisosaston joht. Anita Heino
1984
puheenjohtaja Esko Hoimela
sihteeri Hannu Tukia
jäsenet: Kalevi Helen, Ilkka Mertsalmi, Ilpo Lehto ja Eino Tauren
apulais-, koulutuspäällikkö Kimmo Salonen
nuoriso-osaston joht. Leo Eiranen
naisosaston joht. Anita Heino
1985
puheenjohtaja Esko Hoimela
sihteeri Hannu Tukia
jäsenet: Kalevi Helen, Heikki Koliseva, Ilkka Mertsalmi ja Antti Räsänen
apulais-, koulutuspäällikkö Kimmo Salonen
nuoriso-osaston joht. Leo Eiranen
naisosaston joht. Anita Heino
keräyspäällikkö Jukka Hanki
Vuodesta 1963 palopäällikkö Tapani Hytti
1986
puheenjohtaja Esko Hoimela
sihteeri, vpj. Hannu Tukia
jäsenet: Leo Eiranen rahastonhoitaja, Heikki Koliseva, Ilkka Mertsalmi ja Antti Räsänen
apulais-, koulutuspäällikkö Kimmo Salonen
II varapäällikkö Ilkka Kivi
nuorisotyönjohtaja Kalevi Helen
naistyönjohtaja Anita Heino
keräystoimikunnan pj. Esko Hoimela
1987
puheenjohtaja Esko Hoimela
sihteeri Hannu Tukia
jäsenet: Leo Eiranen, Ilkka Mertsalmi, Antti Räsänen ja Tapani Hytti
rahastonhoitaja Helena Kenttämaa
VPK:n päällikkö Kimmo Salonen
apulais-, koulutuspäällikkö Antti Räsänen
II varapäällikkö Ilkka Kivi
nuorisotyönjohtaja Kalevi Helen
naistyönjohtaja Anita Heino
keräystoimikunnan pj. Esko Hoimela
1988
puheenjohtaja Esko Hoimela
varapuheenjohtaja Ilkka Mertsalmi
sihteeri Hannu Tukia
jäsenet: Erkki Avikainen, Leo Eiranen, Antti Räsänen ja Tapani Hytti
rahastonhoitaja Helena Kenttämaa
VPK:n päällikkö Kalevi Helen
apulais-, koulutuspäällikkö Antti Räsänen
nuorisotyönjohtaja Pekka Koskela
naistyönjohtaja Anita Heino
keräystoimikunnan pj. Timo Lehtonen
1989
puheenjohtaja Esko Hoimela
varapuheenjohtaja Ilkka Mertsalmi
sihteeri Kalevi Helen
jäsenet: Erkki Avikainen, Hannu Tukia, Leo Eiranen, Antti Räsänen ja Tapani Hytti
rahastonhoitaja Helena Kenttämaa
VPK:n päällikkö Ilkka Kivi
apulais-, koulutuspäällikkö Antti Räsänen
nuorisotyönjohtaja Yrjö Lindroos
naistyönjohtaja Anita Heino
keräystoimikunnan pj. Tapani Hytti
1990
puheenjohtaja Ilkka Mertsalmi
varapuheenjohtaja Hannu Tukia
sihteeri Kalevi Helen
jäsenet: Kari Tauren, Heikki Toivonen, Matti Saarinen, Timo Lehtonen
rahastonhoitaja Helena Kenttämaa
VPK:n päällikkö Ilkka Kivi
apulais-, koulutuspäällikkö Kalevi Helen
nuorisotyönjohtaja Yrjö Lindroos
naistyönjohtaja Anita Heino
keräystoimikunnan pj. Tapani Hytti
1991
puheenjohtaja Heikki Toivonen
varapuheenjohtaja Hannu Tukia
sihteeri Kalevi Helen
jäsenet: Kari Tauren, Raimo Karikorpi, Ilkka Mertsalmi
rahastonhoitaja Helena Kenttämaa
VPK:n päällikkö Ilkka Kivi
apulaispäällikkö Kalevi Helen
koulutuspäällikkö Antti Räsänen
nuorisotyönjohtaja Yrjö Lindroos
naistyönjohtaja Anita Heino
keräystoimikunnan pj. Esko Hoimela
1992
puheenjohtaja Heikki Toivonen
varapuheenjohtaja Hannu Tukia
sihteeri/ rahastonhoitaja Helena Kenttämaa
jäsenet: Kari Tauren, Raimo Karikorpi, Ilkka Mertsalmi ja Kalevi Helen
VPK:n päällikkö Ilkka Kivi
apulaispäällikkö Antti Räsänen
koulutuspäällikkö Kalevi Helen
nuorisotyönjohtaja Yrjö Lindroos
naistyönjohtaja Anita Heino
keräystoimikunnan pj. Urpo Koivukoski
1993
puheenjohtaja Heikki Toivonen
varapuheenjohtaja Kalevi Helen
sihteeri/ rahastonhoitaja Helena Kenttämaa
jäsenet: Kari Tauren, Raimo Karikorpi, Ilkka Mertsalmi ja Hannu Tukia
VPK:n päällikkö Ilkka Kivi
apulais-/koulutuspäällikkö Kalevi Helen
nuorisotyönjohtaja Yrjö Lindroos
naistyönjohtaja Anita Heino
keräystoimikunnan pj. Urpo Koivukoski
1994
puheenjohtaja Heikki Toivonen
varapuheenjohtaja Kalevi Helen
sihteeri/ rahastonhoitaja Helena Kenttämaa
jäsenet: Jouko Nieminen, Raimo Karikorpi ja Hannu Tukia
VPK:n päällikkö Ilkka Kivi
apulais-/koulutuspäällikkö Kalevi Helen
nuorisotyönjohtaja Kalevi Helen
naistyönjohtaja Riitta Salonen
keräystoimikunnan pj. Urpo Koivukoski
1995
puheenjohtaja Heikki Toivonen
varapuheenjohtaja Kalevi Helen
sihteeri/ rahastonhoitaja Helena Kenttämaa
jäsenet: Jouko Nieminen, Raimo Karikorpi ja Esko Hoimela
VPK:n päällikkö Ilkka Kivi
apulais-/koulutuspäällikkö Kalevi Helen
nuorisotyönjohtaja Raimo Karikorpi
naistyönjohtaja Riitta Salonen
keräyspäällikkö Tapani Hytti
1996
puheenjohtaja Heikki Toivonen
varapuheenjohtaja Kalevi Helen
sihteeri/ rahastonhoitaja Helena Kenttämaa
jäsenet: Jouko Nieminen, Raimo Karikorpi ja Esko Hoimela
VPK:n päällikkö Ilkka Kivi
apulais-/koulutuspäällikkö Kalevi Helen
nuorisotyönjohtaja Marko Vilen
naistyönjohtaja Anita Heino
keräyspäällikkö Tapani Hytti
1997
puheenjohtaja Heikki Toivonen
varapuheenjohtaja Kalevi Helen
sihteeri/ rahastonhoitaja Helena Kenttämaa
jäsenet: Jouko Nieminen, Raimo Karikorpi, Esko Hoimela, Heli Hoimela
VPK:n päällikkö Ilkka Kivi
vara-/koulutuspäällikkö Kalevi Helen
nuorisotyönjohtaja Raimo Karikorpi
naistyönjohtaja Anita Heino
keräysosaston johtaja Tapani Hytti
1998
puheenjohtaja Heikki Toivonen
varapuheenjohtaja Kalevi Helen
sihteeri/ rahastonhoitaja Helena Kenttämaa
jäsenet: Esko Hoimela, Heli Hoimela, Matti Saarinen, Juha Salonen, Jussi Leppänen
VPK:n päällikkö Ilkka Kivi
vara-/koulutuspäällikkö Kalevi Helen
nuorisotyönjohtaja Marko Vilen
naistyönjohtaja Anita Heino
keräysosaston johtaja Tapani Hytti
1999
puheenjohtaja Heikki Toivonen
varapuheenjohtaja Kalevi Helen
sihteeri/ rahastonhoitaja Helena Kenttämaa
jäsenet: Esko Hoimela, Heli Nieminen, Matti Saarinen, Juha Salonen, Jussi Leppänen
VPK:n päällikkö Ilkka Kivi
vara-/koulutuspäällikkö Kalevi Helen
nuorisotyönjohtaja Heli Nieminen
naistyönjohtaja Anita Heino
keräysosaston johtaja Tapani Hytti
2000
puheenjohtaja Heikki Toivonen
varapuheenjohtaja Kalevi Helen
sihteeri/ rahastonhoitaja Helena Kenttämaa
jäsenet: Esko Hoimela, Heli Nieminen, Matti Saarinen, Juha Salonen, Jussi Leppänen, Kalevi Helen
VPK:n päällikkö Ilkka Kivi
vara-/koulutuspäällikkö Kalevi Helen
nuorisotyönjohtaja Heli Nieminen
naistyönjohtaja Anita Heino
keräysosaston johtaja Tapani Hytti
2001
puheenjohtaja Heikki Toivonen
varapuheenjohtaja Timo Lehtonen
sihteeri/ rahastonhoitaja Helena Kenttämaa
jäsenet: Esko Hoimela, Heli Nieminen, Matti Saarinen, Juha Salonen, Jussi Leppänen, Kalevi Helen
VPK:n päällikkö Kalevi Helen
vara-/koulutuspäällikkö Timo Lehtonen
nuorisotyönjohtaja Mikko Hartman
naistyönjohtaja Anita Heino
keräysosaston johtaja Tapani Hytti
2002
puheenjohtaja Heikki Toivonen
varapuheenjohtaja Matti Saarinen
sihteeri/ rahastonhoitaja Helena Kenttämaa
jäsenet: Esko Hoimela, Heli Nieminen, Matti Saarinen, Niko Ara, Kalevi Helen, Timo Lehtonen
VPK:n päällikkö Kalevi Helen
vara-/koulutuspäällikkö Timo Lehtonen
nuorisotyönjohtaja -
naistyönjohtaja Anita Heino
keräysosaston johtaja Tapani Hytti
2003
puheenjohtaja Heikki Toivonen
varapuheenjohtaja Matti Saarinen
sihteeri/ rahastonhoitaja Helena Kenttämaa
jäsenet: Esko Hoimela, Heli Nieminen, Matti Saarinen, Niko Ara, Kalevi Helen, Timo lehtonen
VPK:n päällikkö Kalevi Helen
vara-/koulutuspäällikkö Timo Lehtonen
nuorisotyönjohtaja -
naistyönjohtaja Anita Heino
keräysosaston johtaja Tapani Hytti
2004
puheenjohtaja Heikki Toivonen
varapuheenjohtaja Matti Saarinen
sihteeri/ rahastonhoitaja Helena Kenttämaa
jäsenet: Esko Hoimela, Heli Nieminen, Kalevi Helen, Niko Ara, Timo Lehtonen, Matti Saarinen
VPK:n päällikkö Kalevi Helen
vara-/koulutuspäällikkö Timo Lehtonen
nuorisotyönjohtaja Martti Salonen
naistyönjohtaja Anita Heino
järjestöosaston johtaja Esko Hoimela
2005
puheenjohtaja Heikki Toivonen
varapuheenjohtaja Niko Ara
sihteeri/ rahastonhoitaja Helena Kenttämaa
jäsenet: Esko Hoimela, Heli Nieminen, Mikko Hartman, Matti Saarinen, Niko Ara, Timo Lehtonen
VPK:n päällikkö Kalevi Helen
vara-/koulutuspäällikkö Martti Salonen
nuorisotyönjohtaja Martti Salonen
naistyönjohtaja Anita Heino
järjestöosaston johtaja Hannu Tukia
2006
puheenjohtaja Heikki Toivonen
varapuheenjohtaja Niko Ara
sihteeri/ rahastonhoitaja Helena Kenttämaa
jäsenet: Esko Hoimela, Heli Nieminen, Mikko Hartman, Martti Salonen, Niko Ara, Hannu Tukia
VPK:n päällikkö Kalevi Helen
vara-/koulutuspäällikkö Martti Salonen
nuorisotyönjohtaja Martti Salonen
naistyönjohtaja Anita Heino
järjestöosaston johtaja Hannu Tukia
2007
puheenjohtaja Niko Ara
varapuheenjohtaja Timo Lehtonen
sihteeri/ rahastonhoitaja Helena Kenttämaa
jäsenet: Hannu Tukia, Heli Nieminen, Ilkka Salonen, Martti Salonen, Ilkka Mertsalmi, Timo Lehtonen
VPK:n päällikkö Martti Salonen
vara-/koulutuspäällikkö -
nuorisotyönjohtaja Martti Salonen
naistyönjohtaja Anita Heino
järjestöosaston johtaja Hannu Tukia
2008
puheenjohtaja Niko Ara
varapuheenjohtaja Timo Lehtonen
sihteeri/ rahastonhoitaja Helena Kenttämaa
jäsenet: Hannu Tukia, Heli Nieminen, Ilkka Salonen, Martti Salonen, Ilkka Mertsalmi, Timo Lehtonen
VPK:n päällikkö Martti Salonen
vara-/koulutuspäällikkö Ilkka Salonen
nuorisotyönjohtaja Martti Salonen
naistyönjohtaja Anita Heino
järjestöosaston johtaja Hannu Tukia
2009
puheenjohtaja Niko Ara
varapuheenjohtaja Timo Lehtonen
sihteeri/ rahastonhoitaja Helena Kenttämaa
jäsenet: Hannu Tukia, Turo Pääkkönenn, Ilkka Salonen, Martti Salonen, Heli Nieminen, Timo Lehtonen
VPK:n päällikkö Martti Salonen
vara-/koulutuspäällikkö Ilkka Salonen
nuorisotyönjohtaja Martti Salonen
naistyönjohtaja Anita Heino
järjestöosaston johtaja Hannu Tukia
2010
puheenjohtaja Niko Ara
varapuheenjohtaja Timo Lehtonen
sihteeri/ rahastonhoitaja Helena Kenttämaa
jäsenet: Hannu Tukia, Turo Pääkkönenn, Ilkka Salonen, Teemu Heikkilä, Heli Nieminen, Timo Lehtonen
VPK:n päällikkö Martti Salonen
vara-/koulutuspäällikkö Ilkka Salonen
nuorisotyönjohtaja Martti Salonen
naistyönjohtaja Anita Heino
järjestöosaston johtaja Hannu Tukia
2011
puheenjohtaja Niko Ara
varapuheenjohtaja Timo Lehtonen
sihteeri/ rahastonhoitaja Helena Kenttämaa
jäsenet: Hannu Tukia, Turo Pääkkönenn, Ilkka Salonen, Teemu Heikkilä, Timo Lehtonen
VPK:n päällikkö Martti Salonen
vara-/koulutuspäällikkö Ilkka Salonen
nuorisotyönjohtaja Niko Ara
naistyönjohtaja Anita Heino
järjestöosaston johtaja Hannu Tukia
2012
puheenjohtaja Niko Ara
varapuheenjohtaja Timo Lehtonen
sihteeri/ rahastonhoitaja Helena Kenttämaa
jäsenet: Hannu Tukia, Turo Pääkkönen, Ilkka Salonen, Aleksi Mertsalmi, Timo Lehtonen
VPK:n päällikkö Martti Salonen
vara-/koulutuspäällikkö Ilkka Salonen
nuorisotyönjohtaja Niko Ara
naistyönjohtaja Anita Heino
järjestöosaston johtaja Hannu Tukia
2013
puheenjohtaja Niko Ara
varapuheenjohtaja Timo Lehtonen
sihteeri/ rahastonhoitaja Helena Kenttämaa
jäsenet: Hannu Tukia, Turo Pääkkönen, Ilkka Salonen, Aleksi Mertsalmi, Timo Lehtonen
VPK:n päällikkö Martti Salonen
vara-/koulutuspäällikkö Ilkka Salonen
nuorisotyönjohtaja Niko Ara
naistyönjohtaja Anita Heino
järjestöosaston johtaja Hannu Tukia
2014
puheenjohtaja Niko Ara
varapuheenjohtaja Aleksi Mertsalmi
sihteeri/ rahastonhoitaja Helena Kenttämaa
jäsenet: Hannu Tukia, Turo Pääkkönen, Ilkka Salonen, Aleksi Mertsalmi, Timo Lehtonen
VPK:n päällikkö Martti Salonen
vara-/koulutuspäällikkö Ilkka Salonen
nuorisotyönjohtaja Niko Ara
naistyönjohtaja Anita Heino
järjestöosaston johtaja Hannu Tukia

HANSIN MALJA
PADASJOEN VPK RY
1984 Salonen Kimmo
1985 Eiranen Leo
1986 Helen Kalevi
1987 Sipura Marko
1988 Nieminen Jouko
1989 Saarinen Matti
1990 Hoimela Esko
1991 Heino Anita
1992 Leppänen Jussi
1993 Lehtonen Timo
1994 Kenttämaa Helena
1995 Vilen Marko
1996 Salonen Juha
1997 Toivonen Heikki
1998 Salonen Riitta
1999 Hytti Tapani
2000 Kivi Ilkka
2001 Salonen Ilkka
2002 Saarinen Matti
2003 Salonen Martti
2004 Niko Ara
2005 Salonen Martti
2006 Mäkinen Terttu
2007 Kantola Ilpo
2008 Pääkkönen Turo
2009 Heino -Toivonen Birgitta
2010 Mertsalmi Aleksi
2011 Kaskirnäki Esa
2012 Liljendahl Juha
2013 Köttö Markku